Noniin, tuli sitte taas asiaa. Tää on vaa alkuhuumaa, myöhemmin tekstejä tulee harvemmin :D.
'Rakkaus on syvä kiintymys toiseen henkilöön tai muu syvä kiintymys johonkin tai johonkuhun'. Wikipedia väittää. Tulin kertomaan että tunnustin äsken rakkauttani... ystävälle. Ei se tietenkään ole samanlaista mitä tunnen erästä poikaa kohtaan. Oikeastaan haluaisin olla pojan kanssa yhdessä mutta tiedän että se loppuisi viimeistään ensi syksynä, koulun takia. Koska tässä kohtaan voin sanoa että vaikka kuinka paljon pidänki pojasta niin vielä en niin paljoa että valitsisin hänen takiaan toisin mitä haluan. Ja uskon että vaikka eräs ystäväni seurusteleekin niin hän ei aio estää poikaystäväänsä menemästä pojan haluamaan kouluun vaikka tästä pitäänkin erittäin paljon. Koulu on koulu eikä sille mahda mitään.
Tuli tässä mieleen että en kestä ihmisten kaksinaamaisuutta. Tiedän erään ihmisen joka esittää minulle kaveria mutta kuitenkin sanoo toiselle ettei haluaisi olla kanssani. Miksi sitten on sellainen ? Vaikka se onkin kohteliasta mutta jos paljonki vihaa niin ei kannata esittää.
Ja asiasta vappuviuhkaan, syksy tulee♥ oikeastaan olin jo kyllästynyt ainaisiin helteisiin. Kesä on kivaa, mutta liika on liikaa. Syksyn huomaa kun päivän lämpötila ei mene yli 20 asteen ja saa pitää pitkiä housuja, lenkkareita, takkia ja huivia :) Itse olen kyllä enemmän kevätihmisiä, mutta on syksy kuitenkin kivempaa kuin talvi, nyt kun on ennustettu samanlaista talvea kuin viime vuonna eli hiton kylmää. Hrrrr, pelkkä ajatuskin jäädyttää.
Olen oppinut arvostamaan elämän pieniä asioita. Itse kun olin 13-vuotias ja äiti antoi 50 erkkiä käteen niin katsoin äitiä ja kerjäsin lisää rahaa. Nykyään kun saa edes 10 euroa niin tulee iloiseksi. :) Ja sitä paitsi kun alkaa tulemaan omia tuloja ja laskuja niin alkaa ymmärtämään aikuisten stressiä. Alan siis aikuistumaan, kerranki isä oli oikeassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti