I will find something more

Jaksat vielä jonkin aikaa/
Tätä paikkaa, näit ihmisii

Tää kertoo mun fiiliksistä juuri nyt, koska mun ei tarvii odottaa enää kun muutama päivä niin en enää asu Kouvolassa. Mulle tää paikka on ollu melkeen aina sellanen että täältä pääse pois, ihan ku jostain laitoksesta. Mietin että oonko mä oikeesti sellanen ihminen joka ei pysy hetkeäkään paikallaan? Onneksi sentään pääsee sellaselle paikkakunnalle missä ei tarvii tutustuu uusiin ihmisiin, paitsi viimeistään syksyllä uudessa koulussa. 

Varmaan joku miettii että nyt kun muutan Kouvolasta pois niin miten mun koulun käy? No ei mitenkään, jatkan kympin loppuun niinkuin tähänkin asti. Maanantaisin lähden kouluun ja tulen perjantaina kotiin, niin kuin nykyäänkin. 

Oltiin tänään esittelemässä Tanjan ja Sannin kanssa meidän koulua yhdellä yläasteella ja se meni kuulemma tosi hyvin! Ainoo harmi että siellä oli tosi ärsyttäviä oppilaita jotka piti koko aika pientä meluu yllä. Toisaalta kun miettii nii oon ollu itse myös tommonen hölisijä, ainakin joskus. Mut opet kehu meitä ja olin itse ainakin yllättynyt ettei se esiintyminen ollekaan niin kauheeta kun mä oisin kuvitellu. Mielellää tälläsii lisää! 

Oon ollu meiän koiran puolesta tällä viikolla hirveen surullinen. Meiän koira joka lopetetaan huomenna ja oon yrittäny olla miettimättä sitä, kyllä siitä huomenna viimeistään itkut tulee. Meiän koira on ollu mulle henkireikä useissa tilanteissa, yleisin itkun aihe on joko vanhempien ero tai sitten joku jätkä. Keneen mä nyt turvaudun kun se lopetetaan?