Jos sitä kirjottais tännekki välillä :). Mun elämä on ollu viimesen kuukauden aika hullun myllyä, ei oo oikee ollu ku aikaa mutta ei aikaa mihinkään tärkeeseen. Mul on menny koko kevät ihan ohi, viimesimmät selvät mielikuvat mulla on siitä ku oli lunta ja ihan hemmetin kylmä. Nyt mä oon heränny jostain horroksesta ja tajuan että puihin tulee lehtiä ja nurmikko kasvaa. Aika sekavan hassu fiilis.
Nyt oon myös tajunnu ettei kymppiä oo enää paljoa jäljellä. Se pelottaa jotenki, siel oon jotenki turvassa ja tottunu siihen että pääsee kotoota pois aina välillä, se on helpottavaa. Se taas ei ole helpottavaa että tiedän etten pääse sinne pakoon kotia ja sen elämää. Mitä mä oikeesti teen sitte?
Meille on tullu uus koira, jonka nimi ei ole Maisa vaan Simo. Maisan myyjä oli huijari ja se ärsyttää mutta musta tuntuu että Simo on paljon kivempi kun se perhoskoira ois koskaan ollu. Simo on sekarotunen, sen isä on jackrusselinterrieri-mix ja äiti mäyräkoira-mix. Pieni ja viaton, pieni se on muttei viaton. Tuntuu kun se tuhoaisi koko kämpän ja se raivostuttaa välillä. Toisaalta ihanaa kun Simo on niin pieni että sen kanssa on niin ihana nukkua, joten ei valittamista :3.
Oon löytäny mun uuden musiikkirakkauden, Jipun. Hänen uusi albumi on niin ihana ja koskettava että tulee kuunneltua se monesti läpi päivän aikana. Tässä muutama biisi:
Oon miettinyt tätä aihettä kohta jo 3 kuukautta ja ajattelin myös jakaa sen täällä. Olen jo jonkun aikaa halunnut muuttaa pois kotoa mutta tuntuu ettei siitä tule mitään. Nyt joku varmaan ihmettelee että "Miksi muutat pois kotoa kun juuri muutit äitisi kanssa?". Koska mä haluan. Siinä on vaan muutama muuttuja matkassa joka estää mua lähtemästä. Ensinnäkin, mulla ei oo säännöllisiä kuukausituloja jolla edes eläisin ja haluan niin kovasti töihin että mietin itsekin välillä että olenkohan sairas. Juu en ole, itsenäistyminen vaan tulee nyt päälle. Eiköhän se tässä onnistu, jos vaikka ensi vuoden alussa asuisin omillani.
Ah, onneksi viikonloppu koitti viimein! En jaksanu yhtään tota koulua tällä viikolla, jotenki ärsytti ja ikävä oli koko aika kotiin. Tänää vähän viihteelle ja huomenna muru tulee meille yöks :). Eipä tässä muuta, piti tulla avautumaan tosta muuttoasiasta, toivottavasti jostain sais ilta- ja viikonlopputöitä nii pääsisi omilleen!
Nii ja meille tulee uusi koira, pieni perhoskoira Maisa kotiutuu meille 27.4. :)
Jaksat vielä jonkin aikaa/
Tätä paikkaa, näit ihmisii
Tää kertoo mun fiiliksistä juuri nyt, koska mun ei tarvii odottaa enää kun muutama päivä niin en enää asu Kouvolassa. Mulle tää paikka on ollu melkeen aina sellanen että täältä pääse pois, ihan ku jostain laitoksesta. Mietin että oonko mä oikeesti sellanen ihminen joka eipysy hetkeäkään paikallaan? Onneksi sentään pääsee sellaselle paikkakunnalle missä ei tarvii tutustuu uusiin ihmisiin, paitsi viimeistään syksyllä uudessa koulussa.
Varmaan joku miettii että nyt kun muutan Kouvolasta pois niin miten mun koulun käy? No ei mitenkään, jatkan kympin loppuun niinkuin tähänkin asti. Maanantaisin lähden kouluun ja tulen perjantaina kotiin, niin kuin nykyäänkin.
Oltiin tänään esittelemässä Tanjan ja Sannin kanssa meidän koulua yhdellä yläasteella ja se meni kuulemma tosi hyvin! Ainoo harmi että siellä oli tosi ärsyttäviä oppilaita jotka piti koko aika pientä meluu yllä. Toisaalta kun miettii nii oon ollu itse myös tommonen hölisijä, ainakin joskus. Mut opet kehu meitä ja olin itse ainakin yllättynyt ettei se esiintyminen ollekaan niin kauheeta kun mä oisin kuvitellu. Mielellää tälläsii lisää!
Oon ollu meiän koiran puolesta tällä viikolla hirveen surullinen. Meiän koira joka lopetetaan huomenna ja oon yrittäny olla miettimättä sitä, kyllä siitä huomenna viimeistään itkut tulee. Meiän koira on ollu mulle henkireikä useissa tilanteissa, yleisin itkun aihe on joko vanhempien ero tai sitten joku jätkä. Keneen mä nyt turvaudun kun se lopetetaan?
1. Chisu 2. Linkin Park 3. Train 4. Your Favorite Martian music 5. David Guetta 6. Jukka Poika 7. My Chemical Romance 8. Hurts 9. Akon 10. LMFAO 11. Rihanna 12. Katy Perry
Kymmenen asiaa ulkonäöstäni
1. 158,9 cm 2. Punertavat hiukset 3. About 40 nro jalka 4. Sinivihreäharmaat silmät 5. Kielilävistys 6. 5 korvista 7. Olemattomat kulmakarvat 8. Pitkät kynnet 9. Lyhytjalkainen 10. Yleensä meikattuna
Yhdeksän asiaa, joita odotan 1. Kesä 2. Viikonloppu 3. Ens viikko 4. 18v. 5. Tulevat ryyppyreissut 6. Ensi syksy 7. Kympin loppu8. Oma koti 9. Tatuoinnin otto
Kahdeksan lempijuomaani 1. Lonkero 2. Maito 3. Vesi 4. Pepsi Max 5. Appelsiinimehu 6. Fanta 7. Omenamehu 8. Kaakao
Kuusi asiaa jotka ärsyttävät tällä hetkellä 1. Se että epäilen kaikkea typerää koko aika 2. Eräs henkilö 3. Hiukseni eivät ole tarpeeksi punaiset 4. Tää viikko on kestäny ikuisuuden 5. Ikävä :( 6. Tupakoideni määrä
Viisi asiaa joihin kosken joka päivä 1. Kännykkä 2. Tietokone 3. Hammasharja 4. E-pillerit 5. Pyyhe
Neljä tv-sarjaa joita seuraan 1. Salatut elämät 2. Iholla 3. Täydelliset naiset 4. Kadonneen jäljillä
Kolme paikkaa joista minut yleensä löytää 1. Koulu 2. Koti 3. Kouvola
Tunteet on ihan hullun myllyä, en tiedä mitä tunnen ja ketä kohtaan. Tai siis tiedän mitä ja ketä kohtaan mutta en tiiä onks se oikein tai väärin ja onks se liian aikasta ja kaikkee. Mulla on viimeset kaks viikkoa menny aika epänormaalisti, hymyilen koko aika ja ajattelen kaiken hirveen positiivisesti (mitä en yleensä tee) nii jotenki tuntuu että jotain ois pielessä, vaikka todellisuudessa ei ole. Onneks nyt alko loma ja saan rauhassa selvittää päätä ennen ku alkaa TAAS yhteishaku ja kaikki muuttuu.
Oon siis hakemassa yhteishaussa ekana Lahteen, alana nuoriso- ja vapaa-aika! Se tarkoittaa että mulla on muutto joka tapauksessa edessä, pääsin mä mihin vaa niistä vaihtoehdoista. Koulukin mulla menee hyvin, tässä ois vähän korottuneita numeroita (suluissa korottunut numero, jos ei ole sulkuja niin ainetta ei ole vielä voinut korottaa):
Äidinkieli 7(9)
Ruotsi 6(9)
Englanti 6
Matikka 8(9)
Biologia 7(8)
Maantieto 7(8)
Fysiikka 6
Kemia 8(9)
Historia 6(10)
Yhteiskuntaoppi 6
Uskonto 6
Musiikki 8
Valinnainen musiikki 8
Kuvataide 9
Kotitalous 8
Käsityö 8
Valinnainen käsityö 8(9)
Liikunta 8
Terveystieto 7
Siinä näkyy samal viime vuoden päättötodistus, aika hyvin noussu vai mitä?
Vaikka kaikki sanoo tota paikkaa paskalaitokseks (myös minä huonoina päivinä) mut jos oikeesti haluu päästä sinne minne haluu mutta ei pääse nii suosittelen kymppiä! Koska jos siellä oikeesti haluaa nostaa numeroita nii siihen ei paljoa vaadita, ainakaan meidän kympillä.
Nonni, nyt aattelin tehä postauksen asiasta joka on mulle ollu pienestä pitäen normaalia (jos nyt niin voi sanoa) eli muuttaminen. Oon asunu elämäni aikana viidellä eri paikkakunnalla ja itseasias se on ollu välillä tosi raskasta, välillä tosi helpottavaa. No mutta eka paikkakunta:
JÄRVENPÄÄ
Mä oon syntyny Järvenpäässä ja oon asunukki siellä lapsuuden. Asuttii sillon ku synnyin nii kerrostalossa, kuulemma alimmaisessa kerroksessa mutta jo muutaman kuukauden ikäsenä muutin sitte siitä kodista toiselle puolelle tietä:-DDD. Se oli kans kerrostalo ja muistan sen kämpän ku oisin käyny siellä eilen... Se oli tosi hieno (90-luvun kämpäksi siis) ja mulla on sieltä tosi hyvii perhemuistoja, ku porukat oli vielä yhessä ja me oltiin "perhe". Nykyäänki mun perhe on vieläki sama vaikka ei asuta samas kodissa mutta se on juttu ihan erikseen! No mutta Järvenpäästä mä muutinki sitten...
VANTAA
...Vantaalle. Sinne me muutettiin koska äitille ja iskälle tuli ero ja äitillä oli työt Vantaalla sillon nii se oli paras ratkasu:-). Asuttiin paritalossa semmosen korkeen mäen päällä (ja mun mielestä oli tietty ekaluokkalaisena hauskaa mennä potkulaudal se mäki alas X-DD) ja sielt oli tosi hienot näkymät... Kehä III:lle :-DDD. No mut siellä ei asuttu ku vuosi koska äitini alkoi parisuhteeseen ja muutettiin...
VIHTI
...Vihtiin. Alotin kakkosluokan Vihdissä, pienen pienessä kylässä nimeltä Haimoo (en tiedä löytyykö sitä edes Googlesta) ja meillä oli muistaakseni noin 14 oppilasta sillon. Asuin ekaa kertaa elämässäni isossa omakotitalossa, jossa oli oma huone ja iso piha. Elin siellä elämäni kauheimmat vuodet, perheen suhteen. Vihasin/vihaan niin paljon äitini entistä miestä että en tiedä ketään oksettavampaa/ääliömäisempää ihmistä kuin hän. Ajattelen aina kun näen tietynlaisen auton että se on hän, vaikkei olisikaan. Voisi jopa sanoa että pelkään häntä, että hän seuraisi elämäämme ja haluaisi jotain meistä. Onneksi avioero astui voimaan ja pakattiin kamat kohti...
JÄRVELÄ
...Järvelään. Muutettiin rivitaloon ja mulla on edelleen ikävä sitä kotia. Olin valmistautunu siihen ettei tarvii enää koskaan muuttaa ja me voitais vihdoin asettua. Järvelässä mä alotin yläasteen mutta se koulu ei ollu semmonen ku mä kuvittelin, nimittäin nyt näin peruskoulun jälkeen mä uskallan sanoo tän ääneen että mä oon ollu kiusaaja ala-asteella mutta sitten ku muutettii nii musta tuntu että mä voisin muuttua ja olla se puolustaja kiusaustilanteissa mutta niin ei käyny vaan musta tuli kiusattu. Se oli kova paikka ku tunsi sen mitä on tehny koko ala-asteen joillekkin ihmisille nii nyt sitä samaa tehtiin mulle. Oli mulla Järvelässä kavereita joita mulla tuli jälkeenpäin ikävä, ja mulla on vieläki niitä ikävä. Mä asuin Järvelässä kasiluokan syksyyn asti kunnes me muutettiin (taas)...
INKEROINEN
...tänne, mun nykyiselle kotikunnalle. Sillon ku mä muutin nii päätin etten haluu tutustuu kehenkään koska mä en enää jaksais sitä hyvästelyä koska olin varma että ei siellä kauaa asuttais. Äiti oli niin sanonu ettei tarvii kauaa asua täällä. Ja täällä mä oon vieläki, syksyllä tulee kolme vuotta täyteen. Sillon ku olin asunu täällä semmoset 5kk nii sitten aloin tutustumaan ihmisiin, en mä sitä ennen jaksanu. Olin tosi paljon yksin mutta se autto mua pysymään kiinni Järvelässä, kävin siellä viikoittain ja tuntui kun en olisi ollut poissa ollenkaan. Mutta nyt asun täällä, ainakin vielä.
Se siitä elämäntarinasta, huomenna Selänpäähän (toivottavasti siellä on sähköä koska torstaina ne lähti eikä ollu perjantaihin mennessä tullu takasi) ja mulla on salaisuus mutta se pysyköön vielä salaisuutena;);).
