JÄRVENPÄÄ
Mä oon syntyny Järvenpäässä ja oon asunukki siellä lapsuuden. Asuttii sillon ku synnyin nii kerrostalossa, kuulemma alimmaisessa kerroksessa mutta jo muutaman kuukauden ikäsenä muutin sitte siitä kodista toiselle puolelle tietä:-DDD. Se oli kans kerrostalo ja muistan sen kämpän ku oisin käyny siellä eilen... Se oli tosi hieno (90-luvun kämpäksi siis) ja mulla on sieltä tosi hyvii perhemuistoja, ku porukat oli vielä yhessä ja me oltiin "perhe". Nykyäänki mun perhe on vieläki sama vaikka ei asuta samas kodissa mutta se on juttu ihan erikseen! No mutta Järvenpäästä mä muutinki sitten...
VANTAA
...Vantaalle. Sinne me muutettiin koska äitille ja iskälle tuli ero ja äitillä oli työt Vantaalla sillon nii se oli paras ratkasu:-). Asuttiin paritalossa semmosen korkeen mäen päällä (ja mun mielestä oli tietty ekaluokkalaisena hauskaa mennä potkulaudal se mäki alas X-DD) ja sielt oli tosi hienot näkymät... Kehä III:lle :-DDD. No mut siellä ei asuttu ku vuosi koska äitini alkoi parisuhteeseen ja muutettiin...
VIHTI
...Vihtiin. Alotin kakkosluokan Vihdissä, pienen pienessä kylässä nimeltä Haimoo (en tiedä löytyykö sitä edes Googlesta) ja meillä oli muistaakseni noin 14 oppilasta sillon. Asuin ekaa kertaa elämässäni isossa omakotitalossa, jossa oli oma huone ja iso piha. Elin siellä elämäni kauheimmat vuodet, perheen suhteen. Vihasin/vihaan niin paljon äitini entistä miestä että en tiedä ketään oksettavampaa/ääliömäisempää ihmistä kuin hän. Ajattelen aina kun näen tietynlaisen auton että se on hän, vaikkei olisikaan. Voisi jopa sanoa että pelkään häntä, että hän seuraisi elämäämme ja haluaisi jotain meistä. Onneksi avioero astui voimaan ja pakattiin kamat kohti...
JÄRVELÄ
...Järvelään. Muutettiin rivitaloon ja mulla on edelleen ikävä sitä kotia. Olin valmistautunu siihen ettei tarvii enää koskaan muuttaa ja me voitais vihdoin asettua. Järvelässä mä alotin yläasteen mutta se koulu ei ollu semmonen ku mä kuvittelin, nimittäin nyt näin peruskoulun jälkeen mä uskallan sanoo tän ääneen että mä oon ollu kiusaaja ala-asteella mutta sitten ku muutettii nii musta tuntu että mä voisin muuttua ja olla se puolustaja kiusaustilanteissa mutta niin ei käyny vaan musta tuli kiusattu. Se oli kova paikka ku tunsi sen mitä on tehny koko ala-asteen joillekkin ihmisille nii nyt sitä samaa tehtiin mulle. Oli mulla Järvelässä kavereita joita mulla tuli jälkeenpäin ikävä, ja mulla on vieläki niitä ikävä. Mä asuin Järvelässä kasiluokan syksyyn asti kunnes me muutettiin (taas)...
INKEROINEN
...tänne, mun nykyiselle kotikunnalle. Sillon ku mä muutin nii päätin etten haluu tutustuu kehenkään koska mä en enää jaksais sitä hyvästelyä koska olin varma että ei siellä kauaa asuttais. Äiti oli niin sanonu ettei tarvii kauaa asua täällä. Ja täällä mä oon vieläki, syksyllä tulee kolme vuotta täyteen. Sillon ku olin asunu täällä semmoset 5kk nii sitten aloin tutustumaan ihmisiin, en mä sitä ennen jaksanu. Olin tosi paljon yksin mutta se autto mua pysymään kiinni Järvelässä, kävin siellä viikoittain ja tuntui kun en olisi ollut poissa ollenkaan. Mutta nyt asun täällä, ainakin vielä.
Se siitä elämäntarinasta, huomenna Selänpäähän (toivottavasti siellä on sähköä koska torstaina ne lähti eikä ollu perjantaihin mennessä tullu takasi) ja mulla on salaisuus mutta se pysyköön vielä salaisuutena;);).
