sunnuntai 27. marraskuuta 2011

sua jää kaipaan jos pois luota meet

kuva lävistyksestä minkä ottaisit



kuva jostain kesäisestä






kuva jostain mistä pidät





kuva unelmalomastasi



kuva jostain herkullisesta





kuva jostain rakkaasta asiastasi





kuva lempiharrastuksestasi





kuva jostain mitä inhoat



kuva joka saa sinut hymyilemään





kuva lempialkoholistasi



kuva suosikkihymiöstäsi





kuva lempiruuastasi





kuva itsestäsi





lauantai 19. marraskuuta 2011

'cause I'm looking at you through the glass

Voi jumalauta!

No ei tässä mitään, oon ollu kaks viikkoo himassa ja maanantaina taas mun henkilökohtaseen vankilaan... Okei, ei se oo vankila mutta ei se nyt niin hauska paikkakaan ole.

Tolla alkufraasilla tarkotin sitä että mulle on täs vuoden sisällä selvinny kuinka itserakkaita ja tyhmiä jätkät on! Siis oon tienny sen aikasemminki mutta nyt se varsinki on mulle itselleni valaistunu. Mä en yleistä että kaikki jätkät olisi itserakkaita ja tyhmiä mutta kaikki mun vuoden aikana olleet jätkät on ollut kyllä tätä luokkaa... Otetaas ihan luku näistä (suluissa olenko/olinko itse ollut kiinnostunu ihmisestä asteikolla 1-10):

Herra 1: Kiinnostuu musta ja haluaa mun kanssa olla ja tykkää musta ihan tosissaan, toisin kun tämän tyttöystävä....ei mitenkään hyvä juttu.(8)

Herra 2: "On kiinnostunut" mutta oikeastaan hakee lohtua tuoreesta erostaan. (9)

Herra 3: Suorastaan rakastunut minuun mutta yhden viikonlopun jälkeen ei pidä yhteyttä... (7)

Herra 4: En nyt tiedä onko niin kiinnostunut mutta haluaa tapailla ja olla yhteyksissä, kertoi jopa etten ole ainoa hänen listoillaan samalla hetkellä (arvostan rehellisyyttä mutta rajansa kaikella) ja nyt kun muutkin naiset ovat huomanneet että jätkähän on kunnon sika nii herra päättää pitää minuun silti yhteyttä ja anoo että me nähtäis (jutun alussa 9, nyt 8)

Eipä mulla muuta, tää juttu oli itelleen jotenki ajankohtanen, helpotti omaa oloa että pysty selvittämää mihin nää jutut on yleensä päättyny.

maanantai 7. marraskuuta 2011

mitä jos en oiskaa vaa heittäytyny elämänvirtaan?

Ette ikinä arvaa mikä mua ihmetyttää; SE, että mun bloginhaukkuja-anonyymit on hävinny :O. En kylläkään kaipaa heitä mutta ihmetyttää että ensin pitää haukkua blogia/blogissa minua ja sitte yhtäkkii ollaanki hiljaa, kai ne typerykset on aikuistunu:-).

Oon huomannu että kehut oikeesti piristää päivää. Esimerkiks tänää ku tallustelin kohti Kouvolan asemaa töistä nii kuuntelin radiota ja siellä kerrottiin kaikkii kivoi juttui nii hymyilin yksinäni (tunsin itseni "välillä" typeräksikin) ja aloin miettimään että miksei ihmiset vaan hymyile tuntemattomille, ajattele iloisesti yms? Miksi nimenomaan Suomessa, missä kaikki pitäisi olla hyvin, yksi kansantauti on masennus? Ja toinen kansantauti on alkoholismi, ei siis mitäääään järkeä aloittaa dokaaminen. Tottakai itsekin otan joskus muutaman ja myönnetään, joskus vedän aivan perseet mutta en silti ole kiinni alkoholissa niin paljoa että odottaisin sen takia perjantaita tai palkkapäivää eikä mulla ole mitään vierotusoireita siitä etten saisi joka viikonloppu alkoholia. Mut palaten tohon "pääasiaan", kehukaa toisianne ja antakaa toisillenne huomiota, se oikeesti piristää päivää.

Pakko muuten sanoo että oon aika pettyny et ne jotka lukee tätä blogii nii ei sit lue tota mun ja Janikan blogia:-(. Joten kaikki lisääntyy lukijoiks NYT pokspoks.

ja kaikkien muistutukseks että osotehan on http://netta-janika.blobspot.com/